bodypositive.jpeg

Kurpitsamaha tässä moro!

Kehopositiivisuutta ja esiintymistä rakastava introvertti, joka sekä nauraa että häpeää itseään. Ärtynyt suoli, pömpsä maha ja pää yhtä sekaisin kuin pötsi.

Vesimies on eri mies

Vesimies on eri mies

Hei, olen Pasi ja olen vesimies. Horoskoopiltani. Ja käytökseltäni.

Nimittäin jo lapsena vanhempieni piti kädestä repiä jonkasta ylös, kun mulla jo huulet sinersi muttei vieläkään riittänyt vedessä pelmuaminen! Vielä hetki, äitiiiii!

"No huh-huh jäbäleissön, oot varmaan hyvä uimaan?"

No en. Nimittäin kun muut lapset opettelivat siivosti uimaan kuin ankanpoikaset, minä vain sukeltelin silmät veden alla mutta perse päällä, hyppelin, leikin manaattia ja ryvin. Ei siinä pelleillessä ehtinyt oikeita uimatyylejä opettelemaan!

Kyllä mä siis lopulta uimataidon opin, mutta sellaisen hitaan lyllertämisen niska pystyssä kuin telkänpoikasella.

En mä itse tätä asiaa koskaan niin isona ongelmana nähnyt, mutta toisaalta uimahalleissa on vähän tylsää kun yksin ei kehtaa rypeä, mutta uiminen sattuu niskoihin ja on tympeää. Vesijuostakin kehtaa vain aikansa. Moni läheiseni kuitenkin ehdotteli, että pitäsköhän sun mennä uimakouluun. Ja lopulta menin aikuisten tekniikkakouluun!

Kurssilla opeteltiin vapaa-, selkä- ja rintauintia. Vapaassa ja selässä taitoni kehittyivät kuin kakkahätä ruuhkametrossa. Ei musta tietenkään tullut maailmanluokan tähteä, mutta sain sellaisen tekniikkapohjan, että uimisesta tuli rivakkaa ja liitävää.

Niin, siis vapaauinnin ja selkäuinnin osalta. Rintauinti... Noh, jos ennen kurssia rintauintia yrittäessä onnistuin liikkumaan vain takaperin altaassa, niin nyt pysyin sentään paikallaan! Edistystä! Mutta ei se opettajakaan millään osannut sanoa, mitä teen väärin. Hänelläkin taisi vähän kärsivällisyys meinata vähentyä, kun potkin ja potkin ja potkin ja en liiku altaassa mihinkään. "Teetkö ruoskatyylisiä potkuja nilkoillasi?" TEENKÖ VITTU MITÄ MILLÄ SAATANA MÄ EN TAJUA, ETKÖ SÄ TAJUA ETTÄ MÄ EN TAJUA MITÄ PITÄÄ TEHDÄ JA MILLÄ?!?!

No mut ei haittaa, jos oppii 2/3 uimatyyleistä, niin siinä on rahalle tarpeeksi vastinetta!

*snibetisnab* kelataan nykyhetkeen

Tai siis ei ihan nykyhetkeen, vaan viikon taakse. Oltiin tuossa Reetan ja vanhempieni kanssa vähän Vuokatoimassa ja kylpylöitiin kuin ei huomista olisi ja riehkastiin ja pelleiltiin ja sit huomattiin, että kaiken lillumisjudeemien lisäksi siellä on myös sellainen ihan "oikea" uima-allas.

Ekana iltana ei uskallettu mennä, mutta tokana sit joo. No mähän siinä sit Reetalle, entiselle kilpauimarille jolla on satoja mitaleita kaapit pursuten, tanko pitkällä esittelin taitojani.

KATO! MÄ OSAAN!

Ja sit mä vedin vapaauintia ja Reetta oli vain vähän silleen kuin jos koiranpentu tekisi kuparkeikan, että "oho, tosi hyvin, eri kelpoisasti!"

Ja sit mä vedin selkää ja Reetta oli taas silleen, että "oho, varsin kelpo uintia, hyyyyyyyvin tehty, taputapu"

Mun rintakehä kimmelsi ylpeydestä. Mä osaan! Reetta meinasi vähän antaa jotain tekniikkanippelivinkkejä, mutta mä olin vain silleen, että shhh, mä osaan tän tarpeeksi hyvin, mutta katsotaanko rintauintia?

Niin. Rintauinti. Ennen kurssia liu'uin takaperin. Kurssilla pysyin jo paikallaan. Ajattelin, että entäpä jos ne kurssin opit olisivat jotenkin härmistyneet ja jalostuneet päässäni ja olisinkin oivaltanut jotain?

Aloitin keskittymällä potkuun. Olin ennen kurssia tajunnut potkut ihan väärin ja itseasiassa vasta kurssin jälkeen saanut kuulla, miten vettä pitäisi potkaista ja mikä se fysiologinen idea taustalla on. Okei, teoria ja käytäntö ovat eri asiat, mutta kokeillaas.

Potkin ja potkin, mutta jotenkin ei se tuntunut sen helpommalta. Sit yritin käyttää pelkkiä käsiä. No ei sekään oikein. Reetta yritti neuvoa, mutta kävi sama ongelma kuin viimeksi - en millään oikein oppinut enkä tajunnut enkä saanut kiinni ideasti ja siinä alkoi sit jo vähän vituttamaan, kuten mulla käy jos en opi, että oiskohän tämä opetussessio nyt tässä?

NONIIN! PISTETÄÄNKÖ RINTAUINTI PUSSIIN JA MENNÄÄN TAKAISIN KELLUMAAN? JOOJOO!

Päätin sit kuitenkin vielä lopuksi, että en mä voi jättää tätä uintiesitystäni näin huonoon suumakuun. Sanoin, että mä vielä kerran uin vapaauintia altaan toiseen päähän ja selkää takaisin.

Kelasin 5 sekuntia päässäni teoriaa. Nyt Pasi, nyt ui täydelliesti! Nyt saatana näytä mistä närhi pissii! Rintauinti schmintauinti, näytä sentään miten täydellinen olet näissä muissa uintityyleissä!

HIIOP! Potku veden alta ja kroolia niin maan perkeleesti. JUMALAUTA MÄ OLIN KUIN SIEVIKASVIO! Hengitin kainalostani just täydellisesti, kauhoin vettä käsilläni kuin vesinokkaeläin ja liuin, ei kun LIISIN veden pinnalla!

Ainoa ongelma oli se, ettei mulla tietenkään ollut uimalaseja mukana. En antanut sen haitata, tungin pääni veteen just niinkuin pitääkin ja niskan oikeaan asentoon. EI TÄSSÄ SILMILLÄ UIDA!

Veto! Veto! Veto! Tunsin maksimipulssin nousevan kaulasuoniini ja kuristavan aivojani! KOVEMPAA! VITTU NÄYTÄ MITEN HYVÄ OLEN! NÄYTÄ MITEN HYV...

*TIRSK*

Tunsin terävän kuuman kivun pyyhkäisevän läpi kroppani, alkaen nenästäni. Vetäisin vettä keuhkoihin, hyppäsin pystyyn, tunsin onneksi maata jalkojeni alla, ja pidin kaksin käsin nenästäni. Olin järkyttynyt ja shokissa, katselin avuttomana ympärilleni.

Kun verenpuna laski silmistäni, näin edessäni vain sinisiä kaakeleita. Mitä helv... Missä mä olen?

Sit tajusin. Olin onnistunut jotenkin helvetin mystisesti uimaan niin vinoon, että olin kääntynyt tasan 90 astetta ja törmäsin NENÄ edellä uima-altaan reunalaattaan. Se, että miten ylipäätään on mahdollista törmätä NENÄLLÄÄN, eikä esim. kädellä tai päällä on täydellinen mysteeri.

Sitä mysteeriä mä kovasti aprikoosioin kun seisoin muniensyvyisessä vedessä kaksin käsin nenääni pidellen.

Käännyin katsomaan Reettaa, jonka kasvoilla oli yhtä aikaa naurun ja kauhun ilmeet. "Kävikö pahasti?"

Pidin kaksin käsin nenääni ja nyökkäsin. Kävi. Itsetunnolleni. Jostain käsittämättömästä syystä raju törmäys ei saanut senkkaa irti nenästäni, mutta uinti-itsetunnostani kyllä irtosi mutterit ja pultit.

Jotta tällaisiin tunnelmiin oli kiva sitten päättä lentouintinäytökseni. Niska kyyryssä hiihdin altaasta pois ja mummot mulkoilivat nauravin silmin.

"Tämä kuvakulma ei imartele sinua"

"Tämä kuvakulma ei imartele sinua"

Taianomainen kohtaaminen

Taianomainen kohtaaminen